Traumaterapiasta

Traumaterapia on psykoterapian muoto, joka keskittyy traumaattisten kokemusten vaikutusten hoitamiseen. Trauma ei ole pelkkää menneisyyttä, joka tulisi vain selittää tai purkaa jälkikäteen, vaan se näkyy myös tässä hetkessä tunteina, kehon reaktioina, ihmissuhteiden haasteina ja haitallisina toimintamalleina. Traumaterapian tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta, eheyttää kokemusta omasta itsestä ja vähentää oireita, jotka vievät voimavaroja arjesta. Se ei ole pikaratkaisu, vaan prosessi, jossa rakennetaan luottamusta ja toipumisen mahdollisuutta pala palalta.

2. Traumaterapian hoitopolku

…Traumaterapiaan hakeutumisen polku vaihtelee. Yksi reitti on vaativa lääkinnällinen kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi pitkäaikaisesti merkittävästi heikentynyt. Tämän kuntoutuksen tarkoitus ei ole ensisijaisesti valmistaa ihmistä työelämään tai opintoihin, vaan tukea arjessa selviytymistä, toimintakyvyn vahvistumista ja elämänlaadun paranemista. Tuki on pitkäjänteistä ja yksilöllistä, ja sitä voidaan myöntää useammaksi vuodeksi kerrallaan.

3. Mitä traumaterapia käytännössä on?

Traumaterapiassa ei hypätä suoraan vaikeimpiin muistoihin. Ensin luodaan turvallinen perusta, opetellaan säätelemään tunteita ja rauhoittamaan hermostoa. Kun ihminen on valmis, voidaan traumaattisia kokemuksia alkaa käsitellä hallitusti. Tämä voi tarkoittaa keskustelua, työstämistä mielikuvien kautta tai menetelmiä, joissa huomioidaan myös kehon reaktiot. Usein tärkein osa terapiaa on kuitenkin se, että ihminen tulee kuulluksi ja kohdatuksi tavalla, joka ei lisää turvattomuutta.

4. Menetelmät traumaterapiassa

Traumaterapiassa käytetään monia erilaisia menetelmiä, ja niitä voidaan yhdistellä. EMDR-terapia on yksi tunnetuimmista ja tutkitusti tehokas menetelmä traumaattisten muistojen käsittelyyn. Kognitiivinen käyttäytymisterapia auttaa tunnistamaan haitallisia uskomuksia ja ajatusmalleja, joita trauma on synnyttänyt. Sensorimotorinen psykoterapia vahvistaa kehotietoisuutta, ja myös monia muita menetelmiä voidaan käyttää. Tärkeintä ei ole menetelmä itsessään, vaan se, että työskentely etenee turvallisesti ja asiakkaan tahtiin.

5. Miksi traumaterapia kestää pitkään?

Jos trauma on kestänyt pitkään tai se on alkanut jo lapsuudessa, ihminen on usein elänyt selviytymistilassa vuosia. Siksi toipuminen vie aikaa. Ensin opetellaan rauhoittumista ja tunteiden säätelyä, sitten käsitellään vaikeita kokemuksia, ja lopuksi opetellaan uusia toimintatapoja sekä vahvistetaan identiteettiä ja ihmissuhteita. Tämä prosessi etenee vaiheittain ja voi kestää kuukausista vuosiin.

6. Eri traumaterapiamuotojen käytännöt

Traumaterapia voi keskittyä esimerkiksi tunteiden työstämiseen, kehon ja hermoston rauhoittamiseen, traumamuistojen käsittelyyn, turvallisuuden tunteen rakentamiseen, itsearvostuksen ja rajojen vahvistamiseen sekä luottamuksen opetteluun ihmissuhteissa. Terapian sisältö riippuu aina siitä, mitkä asiat ovat vaikeimpia ja missä kohtaa omaa toipumista ihminen on.

7. Mistä haetaan ja Kuka maksaa?

Psykoterapia (yksityinen) Yksityinen terapeutti Asiakas, Kela voi korvata osan

Kelan kuntoutuspsykoterapia Kela Kela korvaa osan, asiakas maksaa omavastuun

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kela Kela maksaa kokonaan

Psykiatrian poliklinikka Hyvinvointialue Julkinen terveydenhuolto

Traumaterapia järjestöjen kautta Esim. kriisikeskukset Usein maksutonta tai edullista

Työterveyden kautta haettava psykoterapia Työterveys Sopimuksesta riippuen

8. Miten löytää itselle sopiva terapiamuoto ja terapeutti?

Moni miettii, mikä terapia olisi “oikea”. Totuus on se, että yhtä oikeaa vastausta ei ole. Toiselle sopii EMDR ja toiselle keskustelupainotteisempi työskentely. Tärkeintä on toimiva yhteistyösuhde terapeutin ja asiakkaan välillä. Luottamus, turvallinen ilmapiiri ja arvostava kohtaaminen ovat tärkeämpiä kuin menetelmä. On myös täysin sallittua vaihtaa terapeutti, jos yhteistyö ei tunnu hyvältä. Terapian kuuluu tuntua turvalliselta.

Traumasta voi toipua ja elämä voi muuttua. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta suunta voi muuttua heti ensimmäisestä turvallisesta kohtaamisesta alkaen.

Tiina Pölkki

Lähteet

Kela: Kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia

THL: Trauma ja traumaperäiset oireet

Käypä hoito -suositus: Traumaperäinen stressihäiriö

Suomen psykologiliitto: Trauma ja psykoterapia

ICD-11: Trauma- ja stressitekijöihin liittyvät häiriöt