Kun muisti avautuu aikuisena – rakkaus ja ristiriita samassa henkilössä Olen pitkään halunnut ajatella, että kaikki oli vain unta. Vuosikymmen toisensa jälkeen työnsin muistot syrjään, koska en voinut uskoa, että jokin niin hämmentävä olisi voinut olla totta. Silti ahdistus, pelko ja lapsenomainen hämmennys nousivat pintaan, kun tukahdutettu muisto alkoi hiljalleen herätä. Kun myös kehoni alkoi reagoida muistoihin, ymmärsin, että tämä on asia, joka minun on lopulta kohdattava. Kirjoitan aiheesta, joka kumpuaa suoraan omasta lapsuudestani.  Elämässäni oli läheinen aikuinen, ihminen jonka olisi pitänyt olla turvallinen auktoriteetti ja huolehtia lasten hyvinvoinnista. Hän oli myös henkilö, joka rikkoi rajani tavalla, jota en lapsena pystynyt ymmärtämään. Kokemus oli niin raskas, että mieleni siirsi sen taka-alalle vuosikymmeniksi. Alitajunta näyttää kuitenkin tuovan esiin asioita vasta silloin, kun ihminen on riittävän turvassa kohdatakseen ne. Aikuisena muistot ja tuntee...