Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2025.

Kun annan itseni pudota

Takaportti dissosiaatioon – mielen hiljainen reitti pois tilanteesta Jokaisella traumaa kantavalla ihmisellä on oma tapansa poistua hetkestä. Joku vetäytyy ajatuksiinsa, toinen jähmettyy, kolmas uppoaa sumuun, jossa äänten sävyt ja ympäristön muodot muuttuvat pehmeiksi. Moni kuvaa sitä “takaportiksi”: sisäiseksi oviaukoksi, joka avautuu heti, kun kuormitus nousee liian korkeaksi. Se ei ole fantasiaa, vaan hermoston opittu selviytymisreitti. Takaportti ei tunnu siltä, että se veisi väkisin. Usein se tuntuu siltä, että siinä on valinnanpoikanen. Ikään kuin mieli sanoisi: “Voisi jäädä, mutta tiedänpä yhden nopeamman reitin pois.” Ja jos se tie on aiemmin suojannut, miksi sitä ei käyttäisi? Kysymys ei ole tahdonvoimasta. Kyse on reitistä, jonka hermosto avaa ennen kuin ihminen oikeastaan edes huomaa, mitä on tapahtumassa. Ilmiössä on olennaista juuri tämä: se on sekä automaattinen että osittain tietoinen. Ihminen ei päätä dissosioida, mutta hän tunnistaa hetken ennen irtautumista. Tuo väli...

Vaativa persoonallisuus

Vaativa persoonallisuus traumataustaisilla, kun selviytymisestä tulee järjestelmä Vaativa persoonallisuus ei ole synonyymi kylmyydelle, vallanhalulle tai perfektionismille, vaikka se joskus sellaiseksi tulkitaan. Traumataustan kanssa elävälle vaativuus voi olla monimutkainen selviytymismekanismi, jonka tarkoitus ei ole hallita muita, vaan luoda turvallisuutta sisäiseen kaaokseen. Moni traumataustainen, jolla on piirteitä vaativasta persoonallisuudesta, kantaa sisällään syvää tarvetta kontrolliin. Tämä kontrolli ei useinkaan kohdistu toisiin, vaan omaan olemiseen: siihen, että kaikki täytyy tehdä oikein, tunteet tulee hallita, virheille ei ole tilaa ja arjen täytyy pysyä tiukasti kasassa. Tämä voi näyttäytyä muille ankaruutena tai vaativuutena, vaikka todellisuudessa kyse on äärimmäisestä haavoittuvuudesta. Arjen hetkiä, joissa tämä näkyy... Vaativuus voi ilmetä niin pienissä kuin suurissakin asioissa: ”En voi lähteä ulos ennen kuin koti on siivottu täydellisesti” vaikka voimat ovat väh...

traumainformoitu työote

 Tartutaas tänä aamuna tähän aiheeseen...Tämä sana varmasti monelle tullut vastaan. Avataanpa hieman mitä se tarkoittaa ja missäkin tilanteessa. Traumainformoitu työote on lähestymistapa, jossa terveydenhuollon, sosiaalialan ja kasvatuksen ammattilaiset ottavat huomioon trauman yleisyyden ja sen moninaiset vaikutukset ihmisten elämään. Sen taustalla on ajatus, että kuka tahansa voi kantaa mukanaan traumaattisia kokemuksia. Siksi turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen on keskeistä kaikessa työssä. Perusperiaatteet 1. Turvallisuus: Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus asetetaan etusijalle. Potilaan pitää voida kokea, ettei häntä satuteta tai vähätellä. 2. Luottamus ja läpinäkyvyys: Ammattilainen kertoo avoimesti mitä tehdään ja miksi, jotta potilas tietää mitä odottaa. 3. Osallisuus ja valinnan mahdollisuus: Potilas saa vaikuttaa hoitoprosessin kulkuun ja häntä kuullaan aidosti. 4. Voimaannuttaminen: Potilaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja vahvistetaan. 5. Sensitiivisyys:...

Trauma ja nepsy-mieli

urokirjon piirteet ja kompleksinen PTSD ovat kumpikin itsessään suuria elämän kannattelemisen haasteita. Kun ne kohtaavat, seuraukset voivat olla syviä ja monitasoisia. Tämä koskettaa niin monia tässä ryhmässä ja siksi halusin koota ajatuksiani tästäkin vaikka tiedänkin, että jokaisella meistä on tähän omat kokemuksensa ja näkökulmansa. Tämä teksti ei ole valmis vastaus, vaan keskustelunavaus. Olen tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden uran ammatillisessa erityisopetuksessa valmentavassa ja kuntouttavassa opetusalalla ohjaajan työparina ja välillä opettajana. Olen saanut oppia paljon neuroepätyypillisistä lapsista ja nuorista. He ovat olleet minulle opettajia siinä missä minä olen ollut heille. Siksi tämä aihe on hyvin lähellä sydäntäni. Tiedän, että moni tässä ryhmässä elää nepsy-taustojen kanssa, ja siksi tää kirjoitus on pyörinyt mulla pitkään työn alla.  Te osaatte varmasti täydentää ja korjata, sekä tuoda esiin näkökulmia, joita minun tekstissäni ei ole. Tämä kirjoitus kumpuaa...

Hermosto ja trauma

Kuva
Sisäinen jännitys ja rauha, hermoston ja mielen yhteistyö: Kun aloitin matkani kohti toipumista, olin syvällä paniikkihäiriön ja ahdistuksen kierteessä. Psykiatrisella poliklinikalla kokeiltiin aluksi eri terapeuttisia lähestymistapoja, mutta mun  hermosto oli niin kuormittunut, että en kyennyt vastaanottamaan perinteistä terapiaa. Tällöin mulle lisättiin hoitopolkuun psykofyysinen fysioterapia. Suhtaudun asiaan skeptisesti. Joka olikin mulle käänteentekevä kokemus. Kymmenen hoitokerran aikana opin rauhoittamaan mieltäni ja kehoani. Nämä harjoitukset toivat mulle uutta tasapainoa ja turvallisuuden tunnetta. Jatkoin harjoitteiden tekemistä myös kotona, mikä vahvisti oppimaani ja auttoi soveltamaan niitä arjessa. Näiden kokemusten myötä hermoston toiminta ja sen merkitys traumasta toipumisessa on tullut mulle erittäin läheiseksi, ja siksi haluan jakaa tätä tietoa eteenpäin. Vireystila Ihmisen hermosto on kuin sisäinen säätelijä, joka arvioi jatkuvasti, olemmeko turva...

Kun sua sumutetaan— ystävyyden dynamiikka

Sumutus ystävyyssuhteessa. Miten tunnistaa ja toimia Sumutus eli "gaslighting" on psykologisen manipuloinnin muoto. Siinä toinen saa sinut epäilemään omia kokemuksiasi, havaintojasi ja tunteitasi. Usealle termi on tullut vastaanparisuhdeväkivallan yhteydessä, mutta sumutus esiintyy kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Silloin se voi olla erityisen hämmentävää ja kivuliasta. Miten sumutus ilmenee ystävyydessä? Sumutus ystävyydessä alkaa hienovaraisesti. Se voi alkaa viattoman oloisilla kommenteilla, kuten: "Sä muistat väärin". "En mä noin sanonut." "Toihan on ihan absurdia"... Alat epäillä omaa muistiasi, tulkintojasi ja lopulta jopa mielenterveyttäsikin.          Sumuttaja Kieltää hyvin vakuuttavasti ja itsepäisesti sanoneensa tai tehneensä jotain, mitä sinä tiedät sisimmässäni tapahtuneen. Tunteiden vähättely on yksi isossa roolissa sumutuksessa; " Rauhoitu nyt, sä ylireagoit taas" tai "Et kai sä nyt tollasesta voi vetää taas hernettä n...

Traumaterapiasta

Traumaterapia on psykoterapian muoto, joka keskittyy traumaattisten kokemusten vaikutusten hoitamiseen. Trauma ei ole pelkkää menneisyyttä, joka tulisi vain selittää tai purkaa jälkikäteen, vaan se näkyy myös tässä hetkessä tunteina, kehon reaktioina, ihmissuhteiden haasteina ja haitallisina toimintamalleina. Traumaterapian tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta, eheyttää kokemusta omasta itsestä ja vähentää oireita, jotka vievät voimavaroja arjesta. Se ei ole pikaratkaisu, vaan prosessi, jossa rakennetaan luottamusta ja toipumisen mahdollisuutta pala palalta. 2. Traumaterapian hoitopolku …Traumaterapiaan hakeutumisen polku vaihtelee. Yksi reitti on vaativa lääkinnällinen kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi pitkäaikaisesti merkittävästi heikentynyt. Tämän kuntoutuksen tarkoitus ei ole ensisijaisesti valmistaa ihmistä työelämään tai opintoihin, vaan tukea arjessa selviytymistä, toimintakyvyn vahvistumista ja elämänlaadun ...

Vertaistuki—Tärkeä osa toipumista

Vertaistuki – mitä se oikeasti on ja miksi se toimii On helppo heittää sana vertaistuki keskusteluun. Se kuulostaa pehmeältä ja kivalta ja siksi sitä käytetään paljon. Mutta jos pysähdytään hetkeksi, huomataan että moni ei oikeasti edes tiedä mitä vertaistuki on. Usein se sekoitetaan vertaamiseen, neuvomiseen tai jonkinlaiseen hyvän mielen höpöttelyyn. Vertaistuki ei ole pelkkää myötätuntoa eikä myöskään terapiaa. Se on toipumista tukevaa yhdessä ajattelua ja kokemuksen jakamista. Sellaisessa porukassa jossa kaikki tietää mistä toinen puhuu ilman että kaikkea täytyy selittää alusta asti. Vertaistuki on tärkeä osa psyykkistä toipumista. Se on sitä erityisesti silloin kun ihminen on käynyt läpi traumaattisia kokemuksia ja yrittää rakentaa itseään uudelleen. Moni on vuosia yksin sen kokemuksen kanssa että kukaan ei tajua mitä on oikeasti käynyt. Vertaistuki rikkoo sen yksinäisyyden. Mitä vertaistuki on ja mitä se ei ole Vertaistuki perustuu yhteen yksinkertaiseen asiaan. Samankaltainen ko...

Hermoston rauhoittaminen ja psykofyysinen fysioterapia

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin, miten hermosto reagoi traumaattisiin kokemuksiin ja miksi toipuminen ei tapahdu pelkän ajattelun tai tahdonvoiman kautta. Moni meistä on oppinut hallitsemaan selviytymisreaktioitaan älyllisesti, mutta keho kantaa silti sisällään muistot siitä, mitä tapahtui. Hermoston rauhoittaminen ei siis ole vain mielen asia, vaan kehon kautta käytävää vuoropuhelua turvan ja yhteyden palauttamiseksi. Tässä jatko-osassa siirryn käytäntöön ja pureudun syvemmälle psykofyysiseen fysioterapiaan ja samalla omasta kokemuksestani: siihen, miten kehoa voidaan tukea. Käytännön tasolla tämä tapahtui omalla kohdallani psykofyysisen fysioterapian avulla. Siinä kehoni ja mieleni kohtasivat ensi kerran turvallisesti ja lempeästi. Haluan liittää tähän oman kokemukseni,.edellisestä kirjoituksesta, joka avaa, miten syvällisesti keho osallistuu paranemiseen: "Kun aloitin matkani kohti toipumista, olin syvällä paniikkihäiriön ja ahdistuksen kierteessä. Psykiatrisella poliklin...

Vapautuminen miellyttämisen kehästä

Elämäni on ollut monivaiheinen matka, jossa perheen dynamiikka on jättänyt syvät jäljet. Lapsuudessani olin perheen musta lammas, ja tämä rooli muovasi minussa syvän miellyttämisen tarpeen. Sisar oli se täydellinen lapsi jota myös korostettiin vertailemalla ja suosimalla. Lähtökohtaisesti lapsuukodissani odotukset eivät olleet korkealla missään mitä tein ja tuntui väärältä ja mitättömältä.  Teini-iässä alkoi kapinavaihe ja otin tosissani roolini mokaajana. Vanhempille toistamiseen pettymyksen tuottava lapsi. Kapinoin, sekoilin, tein mitä halusin. Aikuisuuden kynnyksellä ihmissuhteissa alkoi se pieni lapsi, miellyttäjä nostaa päätään. Jotta en ajaisi ketään pois, kompensoi sitä pakonomainen miellyttämisen halu. Halu olla hyväksytty, mukava, auttavainen, kuunteleva olkapää. Tarpeeksi törkeimmät hyväksikäyttäjä näkivät tilaisuuden josta syystä olen toistamiseen maksellut eläissäni jopa tuhasien eurojen niin sanotut oppirahat... Tiina on aina paikalla jos joku tarvitsee apua. Parisu...

Kompleksinen PTSD

  Mitä on kompleksinen PTSD, C-PTSD Meitä on monta jotka tätä asiaa pohtii, on saanut juuri diagnoosin, epäilee tätä sairautta mahdollisesti potevansa tai kokee saavansa tästä aihealueesta ylipäätään ymmärrystä ja apua. toivoa ja tietoutta. Kompleksinen PTSD (C-PTSD) on vakava ja pitkäkestoinen traumaattinen stressireaktio, joka kehittyy toistuvan ja vakavan traumatisoivan kokemuksen seurauksena, kuten lasten kaltoinkohtelu, pitkäaikainen väkivalta tai jatkuva pelko ja uhka. Taistele tai pakene-moodi on voinut kestää vuosia ennen kuin ihminen uupuu. C-PTSD voi syntyä myös, jos ihminen elää pitkittyneessä traumaattisessa olosuhteessa, kuten raju kiusaaminen ja ahdistelu tai muussa jatkuvassa alistavassa tilanteessa, joka kestää pitkään ja jota ei ole mahdollista päästä pakoon. Lisäksi, jos ihminen tukahduttaa ja kasaa sisäänsä useita traumaattisia kokemuksia ilman, että niitä käsitellään, nämä kokemukset voivat jäädä piiloon ja purkautuvat vasta myöhemmin, kun ihmisen henkinen rajak...
 Tästä se lähtee! Aloin kirjoittaa pari vuotta sitten terapiatauon aikana sairaudestani, tunteistani,  toipumisen oivalluksista, sairaudesta, ja tiedonhakua ja vertaistuen henkeen kaikki perustuen. Se tapahtui kuin huomaamatta. Päiväkirja muuttui  vertaistuelliseksi blogitekstiksi! Tästä kehkeytyi kuntoutumisen polulle sitä hyvää jota olin toivonut kaiken kokemani jälkeen seuraavan ja löysin oman juttuni, kirjoittamisen. ja  vertaistuen korvaamattoman avun.  Sain paljon hyvää palautetta vertaisryhmissä kirjoituksistani ja se vihdoin antoi tönäisyn kohti Bloggaamisen kokeilua. Täältä löytyy mun kirjoitukset, entiset ja tulevat. Tätä kautta saa muuten julkaista muutkin "vieraan kynästä" kirjoituksiaan vaikka nimimerkillä! Kirjoitan paljon vertaiatuellista tekstiä oman toipumisen edetessä. Mitä oppinut ja mitä haluan jakaa. Olen saanut rankan kiusaamisen jälkeen vallan itse päättää mitä ja kuinka paljon asioistani kerron, se on mahtava tunne! Tervetuloa traumateema...